Historiaa ja nykypäivää
Ruostejärven suojeluyhdistys ry:n ovat perustaneet valveutuneet Ruostejärven ranta-asukkaat mm. Erkki Rokkasen, Arvi Jäättelän ja Erkki Nissilän aloitteesta jo vuonna 1970. Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin yhdistysrekisteriin seuraavana vuonna ja yhdistys sai rekisterinumeron. Tammelan kunnassa se on vanhin suojeluyhdistys, ja mahdollisesti vanhin rekisteröity suojeluyhdistys koko Suomessa. Ruostejärvellä oli tuolloin 41 ja Leppilammella 2 huvilaa. Yhdistyksen yli 40-vuotiseen taipaleeseen kuuluu uraauurtavaa työtä järven suojelemiseksi saastumiselta ja sen virkistyskäytön sekä kalastuksen ylläpitämiseksi.
Nykyisin järven rannalla on vajaa sata vapaa-ajan- tai vakituista asumusta. Jäseniä yhdistyksessä on noin 70, joista osa on järven rannalla sijaitsevia yhteisöjä.
Yhteisöistä merkittävin on Eerikkilän Urheiluopisto, jossa käy vuodessa 70.000 vierailijaa viipyen joko päivän tai useita viikkoja. Huomattavat kävijämäärät kesäisin, yli 30.000 henkeä, keräävät Hämeen Luontokeskus sekä virkistysalueyhdistyksen uimaranta ja alueen luontopolut laavuineen. Lisäksi on muitakin yhteisöjen alueita, jotka yhdessä vetävät tuhansia kävijöitä kesässä.
Yksi syy järven suosioon on varmasti sen keskeinen sijainti sekä järven veden laatu verrattuna moneen muuhun järveen alueella. Vaikka järven lähistöllä ei ole mainittavia peltoalueita ja jätevedet käsitellään pääosin hallitusti, on suojeluyhdistyksellä kuitenkin tärkeä tehtävä ylläpitää järven kuntoa sekä levittää tietoa ja taitoa mm. jätevesien käsittelyyn.
Yhteistyökumppanina suojeluyhdistyksellä on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ympäristöteknologian koulutusohjelma. HAMK on toteuttanut jätevesineuvontaa paikan päällä tonteilla. Yhdistys on “masinoinut” opinnäytetöitä mm. järven tilasta ja viimeksi Eerikkilän siirtoviemäristä. Tämän viemäriä koskevan työn aikana saatiin kunnalta myönteinen päätös toteutuksesta ja viemäri “aukesi” 2013! Eerikkilän ympäristöluvan mukaisesti järven vettä on vuosittain tutkittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tekemänä, tätä seurantaa jatketaan yhdistyksen toimesta tulevaisuudessa. Yhdistys on teettänyt yhteistyönä Helsingin Yliopiston Lammin biologisen aseman kanssa tutkimuksen/raportin laskuojien järveen tuomien ravinteista kesällä 2015.
Mökkiläisten talkoilla on toteutettu vuodesta 2006 alkaen kaksi niittoa vuodessa. Niitoilla on parannettu Toralahden salmen vedenkiertoa. Niittoa varten yhdistys on hankkinut oman niittoleikkurin ja veneen, jota voidaan myös vuokrata tarvitsijoille. Talvisina talvina yhdistyksen jäsenet ovat tehneet latuja järven jäälle.
Yhteiset talkoot tuovat asukkaita lähemmäksi toisiaan ja järven suojelu tulee yhteiseksi asiaksi. Vuosikokouksen yhteydessä pidetty Tullaan Tutuiksi-tapahtuma on saanut suosiota järven ranta-asukkaita yhdistävänä foorumina.
Yhteistyössä kalastuskunnan kanssa on toteutettu hoitokalastusta rysällä vuosina 2006 – 2008, jolloin on poistettu särkeä, salakkaa ja pikkuahventa noin 2000 kg. Suojeluyhdistys teki talkootyötä Tammelan järvien ja kalaston tutkimus- ja kunnostushankkeessa 2013 osallistuen myös Oksjärvellä RKTL:n kanssa kalojen määritykseen.
Yhdistys toimii alueen edustajana eri viranomaisten suuntaan esim kaava-asioissa, joissa yhdistys on aktiivinen yksityiskohtaisine kannanottoineen.
Sauli 15.01.2015